Paraisten taiteen perusopetusta tarjoavat oppilaitokset ovat kehittäneet yhteistyötään Kulturklöver-hankkeessa. Hankkeen päätösseminaarissa 2.11. tarkasteltiin yhdessä tehtyä työtä ja pohdittiin, mitä hankkeesta jää elämään sen päätyttyä.
Hankkeen aikana oppilaitokset ovat yhdessä syventyneet Opetushallituksen Neliapila-itsearviointimallin teemoihin ja pohtineet niiden merkitystä omassa työssään. Tarkastelussa ovat olleet muun muassa merkityksellinen taidesuhde, tavoitteellinen oppiminen ja osaaminen sekä kehittyvä toimintakulttuuri.
Yhtenä hankkeen konkreettisena tuloksena syntyi oppilaitosten yhteinen palautelomake, jonka avulla voidaan kerätä tietoa oppilailta ja tarkastella toimintaa yhteisten teemojen kautta.
Musiikkiopisto Arkipelagin rehtorin Jenni Uimosen mukaan hankkeen onnistumista helpotti selkeä ja konkreettinen tavoite.
– Tavoite oli riittävän selkeä: yhteisen itsearviointityökalun laatiminen Paraisten kulttuurikouluille, mikä toteutui oppilaille suunnatun palautelomakkeen muodossa. Kun on jotain konkreettista, johon yhdessä pyritään, yhteistyötä on myös helppo rakentaa, Uimonen sanoo.
Paraisten kaupungin Skapa-hankkeen projektijohtaja Jannicke Ingelin kutsuttiin seuraamaan Kulturklöver-hanketta.
– Olen vaikuttunut siitä, kuinka oppilaslähtöisesti yhteistyötä on tehty, vaikka eri oppilaitosten toimintakulttuurit ja taideaineet ovat hyvin erilaisia. On ollut hienoa päästä tutustumaan eri oppilaitosten toimintaan ja nähdä, kuinka laadukasta toimintaa taideopilaitokset tarjoavat Paraisilla.
Ingelinin mukaan yhteisen kyselyn laatiminen on vain yksi hankkeen tuloksista.
– Myös itse prosessi on tärkeä. Se saa opettajat ja työyhteisöt pohtimaan asioita syvällisesti ja auttaa sisäistämään niitä arvoja, joiden pohjalta toimintaa kehitetään.
Yhteinen data vahvistaa vaikuttamistyötä
Yhteisen tiedon kerääminen on tärkeää erityisesti nyt, kun taiteen perusopetuksen lakiuudistusta odotetaan ja sen vaikutuksista kuntiin ja oppilaitoksiin ei vielä tiedetä.
Åbolands Ungdomsförbundin toiminnanjohtaja Tove Salovaaran mukaan yhdessä vaikuttaminen on tällä hetkellä tärkeämpää kuin koskaan.
– Virkamiehet ja päättäjät ymmärtävät numeroita. Tarvitaan tietoa siitä, mitä taiteen perusopetus maksaa, mitä sillä saadaan aikaan, kuinka paljon oppilaita toiminnassa on ja millaisia työllistämisvaikutuksia sillä on.
Salovaaran mukaan päättäjät eivät aina näe kaikkia taiteen perusopetuksen vaikutuksia.
– Taiteen perusopetus lisää kunnan veto- ja pitovoimaa, mutta sillä on myös työllistävä vaikutus. Oppilaitokset työllistävät ihmisiä, jotka asuvat ja työskentelevät kunnassa ja ovat myös veronmaksajia.
Kunnan rahoitus on vain yksi osa oppilaitosten kokonaisrahoitusta, sillä toimintaa tuetaan myös esimerkiksi valtion ja säätiöiden varoin.
– Jos kunnan rahoitusosuus poistuu, voivat myös muun rahoituksen edellytykset kadota. Silloin kunta voi menettää paljon enemmän kuin sen oman panostuksen verran.
Paraisten kulttuurikouluilla on Salovaaran mukaan jo noin kymmenen vuoden kokemus toimivasta yhteistyöstä, ja yhteistyömalli on herättänyt huomiota myös valtakunnallisesti.
– Olemme tässä asiassa edelläkävijöitä. Nyt odotamme, mitä lakimuutos tuo tullessaan ja miten kunnat tulevat sitä tulkitsemaan. Lain tarkoituksena on lisätä taiteen perusopetuksen saatavuutta ja saavutettavuutta, mutta pahimmillaan uudistus voi pikemminkin vähentää sitä, jos se vaikeuttaa oppilaitosten toimintaa.
Yhteistyö tuo uusia näkökulmia omaan työhön
Hankkeen merkitys ei rajoitu johtamiseen, arviointiin ja vaikuttamistyöhön. Myös opettajat ovat päässeet keskustelemaan oman työnsä arvoista ja käytännöistä yli taiteenalojen rajojen.
Musiikkiopisto Arkipelagin viuluopettaja Riikka Lehtimäki pitää eri alojen ammattilaisten kohtaamista arvokkaana.
– Eri oppilaitoksilla ja taiteenaloilla on paljon samoja haasteita, joten on todella hyvä tehdä yhteistyötä ja vaihtaa toimivia käytäntöjä. Muiden alojen ammattilaisten kohtaaminen tuo myös uusia näkökulmia, perspektiiviä ja virtaa omaan tekemiseen. On tärkeää, että keskustelemme myös arvoista. Se haastaa pohtimaan, miten suuret periaatteet näkyvät käytännön opetustyössä.
Yhteistyö jatkuu hankkeen jälkeen
Kulturklöver-hankkeen päätösseminaari päätti hankekauden, mutta yhteistyö ei pääty siihen. Hankkeen aikana syntyneet yhteiset työkalut, keskustelut ja toimintatavat tarjoavat pohjaa yhteistyön jatkamiselle myös tulevaisuudessa.
Päätösseminaarissa nousi esiin, että hankkeen ehkä tärkein saavutus ei ole vain yhteinen palautelomake. Yhtä merkittävää on se, että eri taiteenalojen ja oppilaitosten ihmiset ovat pysähtyneet yhdessä pohtimaan, mitä laadukas taiteen perusopetus on, miksi sitä tehdään ja miten sen merkitystä voidaan tehdä näkyväksi.
Juuri yhteiselle keskustelulle, tiedolle ja yhteistyölle voi tulevina vuosina olla enemmän tarvetta kuin koskaan.
_________________________
Kulturklöver-hanketta rahoitti Opetushallitus. Hankkeen koordinaattorina toimi Musiikkiopisto Arkipelag.
Arkipelagin lisäksi hankkeessa olivat mukana Turunmaan Kuvataidekoulu Konstila, Åbolands Teaterskola, Turunmaan käsityökoulu Hanttis, Sydkustens Ordkonstskola sekä Art-Dur Musik- och Bildkonstskola. Yhteistyön koko on mittava, sillä yhteensä näissä opistoissa on yli 500 oppilasta ja 45 opettajaa.
Kulturklöver-hankkeen loppuseminaarissa käsiteltiin Neliapila -itsearviointimallin liittyviä teemoja myös toiminnallisen harjoituksen kautta.
