Konsertit

21.9.2022 klo 19
Sibelius-museo, Turku
> Arkipelagin oppilaat pääsevät konserttiin puoleen hintaan kertomalla olevansa Arkipelagin oppilas.

24.9.2022 klo 16
Söderlångvikin kartanon Omenapäivä-tapahtuma, Kemiönsaari
> Yleisölle maksuttoman konsertin tarjoaa Musiikkiopisto Arkipelag.

Sibelius-museossa pääsee nauttimaan harvinaista herkkua, kun Arkipelagin piano-opettaja, pianisti Markus Ollila konsertoi 21.9. klo 19 Chopin – Etydit -kokonaisuudella osana museon keskiviikkokonserttisarjaa.

Chopin-tulkintaa pääsee kuuntelemaan myös lauantaina 24.9. Kemiönsaarella, Söderlångvikin kartanon Omenapäivä-tapahtumassa klo 16. Yleisölle maksuttoman konsertin tarjoaa Musiikkiopisto Arkipelag.

Sibelius-museon konsertti on samalla levynjulkistamistilaisuus: Ollilan levy Chopin 24 Ètydes on kautta aikojen vasta toinen kotimaisen pianistin tekemä äänite huippuvaikeista Chopinin 24:stä etydistä opus 10 ja 25. Kokonaisuus on eräs klassisen pianomusiikin kulmakivistä ja romantiikan aikakauden tärkeimpiä sävellyskokonaisuuksia pianolle.

Etydit ovat olleet Markus Ollilan elämässä aina, ja kokonaisuuden soittaminen on Ollilalle lapsuuden haaveen täyttymys.

– Kuuntelin lapsuudessani Vladimir Ashkenazyn levytystä Chopinin etydeistä lukuisia kertoja. Suosikkini oli talvituuli, op.25/11, ja haaveilin, että pystyisin itse soittamaan sen joskus, Ollila kertoo.

Etydit ovat eräs klassisen musiikin pianistisesti vaativimpia koetinkiviä.

– Ne ovat erittäin syvällistä ja hienoa musiikkia, jossa romantiikan aikakauden ideaali, jossa säveltäjän henkilökohtainen kokemus ja ilmaisu nousee musiikin pääsisällöksi, yhdistyy pianistiseen uranuurtamiseen: Chopinin etydien jälkeen pianonsoiton kaikki tekniset ja soinnilliset mahdollisuudet ovat olemassa; ne viitoittavat tietä kaikelle myöhemmälle merkittävälle pianomusiikille, Ollila pohtii.

Ollilan mielestä Chopinin etydit muodostaa yhden osan klassisen pianorepertuaarin ns. ”pyhää kolminaisuutta”, kahden muun ollessa J.S. Bachin preludit ja fuugat, Das Wohltemperierte Klavier 1 ja 2, sekä Beethovenin sonaatit.

– Voi perustellusti väittää, että kukin teoskokonaisuus on oman aikakautensa merkittävin pianomusiikin sävellyskokoelma, Ollila painottaa.

Etydit ovat perusohjelmistoa, joiden kanssa jokainen pianisti opintojen loppusuoralla viimeistään painii; A-kurssitutkintoon kuuluu yksi Chopinin etydi. Ollila aloitti ensimmäisen etydinsä op25/1 soittamisen 13-vuotiaana.

– Opiskeluaikana soitin niitä noin yhden vuodessa. Niitä karttui pikkuhiljaa plakkariin. Käytännössä soitin kutakin etydiä noin vuoden ajan päivittäin. Ne vaativat paljon aikaa sen takia, että pelkkä nuottien oppiminen ei riitä vielä mihinkään, vaan jokaisessa etydissä on kehitettävä jokin keskeinen pianotekniikan osa-alue erittäin korkealle tasolle, ennen kuin etydin musiikilliseen ilmaisuun pääsee käsiksi.

Tämä on erittäin hidas prosessi, Ollila avaa.

Sibelius-Akatemian opintojensa keskellä Ollila rakensi talon, jonka jälkeen hän omien sanojensa mukaan kuntoutti itsensä taas soittokuntoon soittamalla puoli vuotta lähes yksinomaan opus kymmenen kahtatoista etydiä.

– Sain nykyisen toimeni Musiikkiopisto Arkipelagissa vuonna 2010 opus kympin ansiosta. Soitin opusta soittonäytteessä haun yhteydessä, Ollila kertoo.

Ollila on työskennellyt opistossa pianonopettajana ja säestäjänä siitä saakka.

Vuosien ajan Ollila piti soittokuntoaan yllä soittamalla silloin tällöin etydien ensimmäistä puoliskoa, ja haaveili samalla, että soittaisi jossain kohtaa myös toisen puoliskon, opuksen 25. Opiskeluaikojen kolmesta etydistä huolimatta siitä oli vielä yhdeksän täysin soittamatta. Hän tähtäsi niiden kanssa 40-vuotissyntymäpäivilleen, mutta sitten iski korona-aika ja niiden esittäminen jäi kesken. Ollila soitti etydejä edelleen silti noin kerran päivässä läpi, päämääränään äänittää ne jossain vaiheessa.

– Viimeisen vuoden ajan olen tähdännyt viime kesän äänityksiin. Käyttänyt etydeihin noin puolitoista tuntia aikaa päivittäin. Paljoa enempää ei kädet kestä, Ollila kertoo.

Alkukesän 2022 hän valmistautui äänityksiin mahdollisimman huolellisesti mm. äänittämällä soittoaan omatoimisesti. Entinen opettaja Jukka Juvonen oli korvaamattomana apuna kokonaisuuden eteenpäinviemisessä. Itse äänitys oli neljän päivän mittainen, erittäin intensiivinen rupeama, jossa kului Buranaa.

– Se oli niin kova fyysinen rasitus, että pidin sen jälkeen kahden viikon totaalisen tauon soittamisesta.

Ollila arvelee soittaneensa etydejä elämänsä aikana reilusti yli 2000 tuntia, noin 10% pianon ääressä vietetystä kokonaisajasta.

– Olen niille paljosta velkaa, mitä tulee soittotaitooni, Ollila toteaa. – Tuntimäärä on valtava, mutta kokonaisuus on niin vaikea, että aniharva pianisti sitä koskaan esittää. Minulle sen soittaminen on ollut merkittävä osa muusikon elämäntyötäni.